Muotoilemani Natalia-nukke 85cm.
Kaikilla muotoilemillani nukeilla on maalatut silmät. Nukella on isäni äidin hiuksista tekemäni peruukki. Laitoin peruukkiin mohairia hiusten joukkoon, otsalla ja ohimoilla, pehmentääkseni kampausta, sillä mummoni hiukset olivat paksut ja jäykät. Nuken hiukset ovat letillä ja kiedottu takana pään ympäri. Kun ne ovat auki, ne yltävät nuken polvitaipeisiin.
Hiuksissa ei ollut kuin muutama harmaa hius, muuten ne ovat lähes mustat, vaikka ne oli leikattu mummoni ollessa yli 80-vuotias. Hän eli 92 vuotiaaksi. Löysimme letit, toinen letti oli hänen nuoremman sisarensa Wilhelmiinan, vanhempiemme kesämökin pöytälaatikosta, jossa ne olivat olleet ainakin 40 vuotta.
Nuken asu on n.1905-luvun muodin mukainen, jolloin mummoni oli 29-vuotias.
Tein nukelle helmilaukun, jonka antiikkinen malli oli Gildebrief-lehdessä.
Jasmine 86cm
Jasmine on Natalian tumma versio, jonka aioin pukea persialaiseen vanhanaikaiseen asuun. Hovihankkijani Marjatta keräili minulle paljon koruja, kankaita ja muuta rekvisiittaa, mutta jotenkin se jäi kesken niin kuin niin moni muukin projekti ja kauniit metallipitsinauhat ja osa koruistakin on toisilla nukeilla.
Kokotti 75cm
Kokotti on muunneltu ja pienennetty versio Nataliasta. Hänenkin asunsa on 1900-luvun vaihteen muodin mukainen. Se on ohutta silkkiä ja erittäin hienoa ja ohutta vanhaa pitsiä, jonka Marjatta löysi minulle kuin tilauksesta, juuri, kun pohdin mistä sellaista saisin. Päivänvarjo on ainakin 100-vuotta vanha. Vuori on valkoista silkkiä ja päällinen ohutta mustaa pitsiä. Ostin päivänvarjon Tukholman Vanhasta kaupungista, antiikkikaupasta.Se oli aika halpa, tosin jouduin korjailemaan sitä.
Nimitin hänet"Kokotiksi", kun hän on aika julkean näköinen. Itseasiassa hän on entinen kokotti, kun onnistui pääsemään rikkaisiin naimisiin. Hänellä on jo vauvakin, jota toiset rouvat puistossa ihailevat.
Rouvat ovat Liisa Salosen Wilhelmiina taiteilijanuken reproja, joista myöhemmin lisää.
Lähikuva Kokotille tekemästäni kengästä
Haaveileva 72cm
Haaveilevakin on pienennös ja muunnelma Nataliasta.
Haaveilevalla on isäni tädin Wilhelmiinan hiuksista tehty peruukki. Hänen hiuksensa ovat vaaleammat ja hieman harmaammat kuin Natalialla olevat mummoni hiukset. Käytyään kuurojen koulun, Miina-täti, kuten häntä kutsuttiin, asui sisarensa, eli mummoni perheen kanssa kuolemaansa asti. Minulla on kuva Miina-tädistä kouluajalta. Samoin minulla on valokuva kolmannesta sisaresta Olgasta, joka oli Moskovan pormestarin kihlattu ja kuoli umpilisäkkeen puhkeamiseen ennen vallankumousta alle kolmekymmenvuotiaana. Kaikilla kolmella sisaruksella oli paksut melkein mustat hiukset letillä pään ympäri ja suuret silmät.
Haaveilevan korsetti, joka on silkkiä ja koristeltu silkkinauhakirjailulla ja vanhoilla pitseillä.
Korsetin olen itse suunnitellut. Kuvassa nauhat kulkevat alhaalta ylöspäin, kun niiden kuuluisi olla toisin päin.
Sinipukuinen/Toipilas 75cm
Nukke on pienennös Nataliasta, pää aivan samanlainen, vain maalaus ja ehkä hointa ovat erilaiset. Nuken hiukset olen tehnyt ystäväni Hanna-Kaarinan hiuksista.
Nukella ei ole vielä pukua, vain alusvaattet, puku on vain kangasrekvisiittaa. Siksi hän onkin "Toipilas" ja istuu sohvalla silkkisamettipeiton alla. Hänellä on silkkilangasta nyplätty keeppi harteillaan. Se on ostettu Tukholmasta antiikkikaupasta, Marjatan löytö.
Sinipukuinen alusvaatteisillaan
Punatukka 75 cm
Punatukallakaan ei ole vielä vaatteita vain silkkikangasta ympärillään.
Keltapukuinen 65 cm
Nukke on toinen pienennös Nataliasta ja päämuottikin on aivan sama, se on vain pienennetty. Nukella on ranskalainen aitohiusperuukki. Annoin nuken ystävättärelleni Rauhalle 60-vuotislahjaksi.
Puku on ohuinta huivisilkkiä, jonka olen itse värjännyt. Nuken kengät on Irja Viitanen tehnyt. Viuhka on nyplätty ja ostettu nypläyksestä kuuluisasta Almagron kaupungista, Espanjasta. Taisin lahjoittaa viuhkan Haaveilevalle Daamille.
Tässä neitokainen alusvaatteisillaan.